Laiskimus maximus

   Olen blogin suhteen ollut todellinen laiskimus maximus!  Viime postauksesta on yli viikko, eikä postaileminen sitä ennenkään ole ollut kiitettävää. Minkäänlaista tietoa tekemisistäni ei ole muutamiin viikkoihin tullut, joten tehdäänpäs tästä lähiaikojen kuulumispostaus. Jos teitä kiinnostaa muuten vaan stalkata mua, niin käykääpäs seuraamassa instagramissa:  annnaam_ Sinne saattaa tulla vähän useammin kuvia ynnä muuta mukavaa. Jokatapauksessa tässä se kuulumispostaus.

10.4. torstai:

Ratsastustunti Dexterillä. Tunti meni todella kivasti ja laukkasin ilman jalustimia.

12-13.4. lauantai-sunnuntai:

Olin yökylässä muutaman kaverin kanssa. Onneksi emme valvoneet pitkään ja sekoilleet. ;)

16.4. keskiviikko:

Kuvailin pupujussia kaverin kanssa :3

17.4. torstai

Ratsastustunti Vaniljalla. Vanilja oli todella ihana ja tunti sujui mainiosti. Ratsastuksen jälkeen lähdimme mummolaan viettämään pääsiäistä.

Kuvan otti Ulrika

lauantai

Ulkona oli aivan loistava ilma ja hypin Toffen kanssa esteitä. Pikkuinen pääsi jopa 60cm esteiden yli!!

Toffe protestoi, kun ei saanutkaan herkkuja

Aina se ei kuitenkaan tajunnut, että on tarkoitus hypätä esteen yli, eikä ryömiä sen ali.

sunnuntai:

Pääsiäisenä söin vatsani  täyteen suklaamunia ja juhlistin Toffen 4 vuotis syntymäpäiviä! Poju sai lahjaksi älypelin, jonka ratkaisi aivan hetkessä.

Toffe nauttii elämästä

Syntymäpäivän juhla-ateria. Kai tuo sitten oli herkullista? Itse en kyllä tuota söisi vaikka maksettaisiin! :D

maanantai:

Ennen kotiin lähtöä valokuvailin vielä pihalla luontoa. Kotiin päästyäni lähdin melkein heti pyöräilemään kaverilleni uudella jopollani.

                       Luonto alkaa heräillä, kukat laulavat ja linnut kukkivat! Eikun....

      Tuollainen söpöläinen laskeutui jalalleni. Siitä sen kuitenkin siirsin oksalle.

   Tänään:

     Tänään sain aikaiseksi tämän postauksen. Tarkoitus olisi vielä uudistaa blogin banneria yms, kun alkaa teema näyttää turhan talviselta :) Huomenna taas aion lähteä valokuvailemaan keväistä luontoa. Jotkut ovat muuten jo ehkä huomanneetkin, että olen tehnyt toisen blogin. Sinne ei ole tulossa enää postauksia tai mitään muutakaan, vaan poistan sen piakkoin. Se oli koulutehtävää varten, mutta jos jotakuta kiinnostaa käydä katsomassa sitä, niin tästä pääsee.  Enää minulla ei olekkaan mitään asiaa, joten on aika sanoa hei hei!

♥Esteitä hoitoponilla♥

Kasper! Listassa lukee nimeni edessä Kasper! Voi sitä riemua, minkä tunsin, kun sain mennä hoitoponillani Kasper Jukulla. Olen jo pitkään luullut tiennyt olevani sille liian iso, mutta siitä huolimatta armas opettajani antoi minulle ratsuksi Kasperin, jonka säkäkorkeus on jossain 130 senttimetrin kohdalla. Toisin sanottuna olen Kasperia yli 30 cm korkeampi.

Kiitos kuvaajalle/kuvaajille!!!

Riemu vasta yltyi, kun saimme hypätä esteitä! Tosin tiesin jo, etten saisi hypätä pikku papparaisella yhtä korkeita kuin muut, sillä onhan sillä jo ikää kertynyt. Iloisin mielin nousin ratsuni selkään ja käskin kuvaajani kuvata oikein paljon!

Pakkohan se oli ottaa kuva ihan selästäkin käsin kun kerran kamera oli :D

Lähdin uralle ja pyrin pitämään Kasperin jatkuvassa liikkeessä, jottei se tapansa mukaan pysähtelisi ja matelisi. Aina nähdessäni itseni peilistä, en voinut muuta kuin nauraa! Kasper näytti todella pieneltä (ja pyöreältä) allani, mutta hyvin se näytti jaksavan.Ravissa pyrimme ratsastamaan mahdollisimman kovaa. Kasperin ravi oli niin pientä, että keventäminen tuotti ongelmia. Jatkuvat pohkeet ja edessä kiitävä Hugo saivat Kasperiin kuitenkin vauhtia ja minä nautin menosta. Teimme ravissa voltit keltaisen ristikon ympärille. Nostimme kaikki yhdessä laukan ja laukkasimme uralla. Kasper oli eri mieltä ja meni keskelle seisomaan. Sain ponin kuitenkin pian laukkaamaan muutaman pukituksen kautta.

Poni kuitenkin laukkasi ihanasti! Sillä riitti vauhtia, vaikka sitä taisi vähän alkaa väsyttää. Laukkojen jälkeen tulimme pari estettä.

Kasper hyppäsi esteet ongelmitta ja useimmiten korkeimmasta kohdasta. Esteethän olivat hyvin matalia ja poni loikki niiden yli aivan kevyesti. 

Olisin voinut tulla esteitä uudestaan ja uudestaan, mutta valitettavasti piti odottaa omaa vuoroaan. Nuo vihreät korotettiin pystyiksi ja tulimme niitä vielä muutamia kertoja. Välillä Kasper ei jaksanut lähteä estettä kohti, vaan kääntyi jo toisella puolella maneesia keskelle seisomaan. Yleensä se tosin loikki esteiden yli vanhan konkarin ottein.

Muut tulivat keltaista korkeaa ristikkoa, mutta kuten ko aiemmin sanoin, Kasperille sitä piti madaltaa. Hieman matalemman ristikon yli se tuli sujuvasti monta kertaa. Tosin yhdellä kerralla ohjasin sen huonosti esteelle ja vähänniinkuin jyräsin opettajan yli. Köh... Muuten poni tosin meni mainiosti, eikä ollut edes hidas, vaan innostui laukkaamisesta.

Opettajaa päin... Tämä ei ehkä ollut niitä kaikista onnistuneimpia hyppyjäni. 

Kun oltiin hypätty vielä muutaman kerran, ihmettelin kun puhuttiin loppuraveista. Olin aivan varma, että tuntia oli kulunut ainoastaan muutama kymmentä minuuttia tai korkeintaan puoli tuntia. Loppukäynnit menin ilman jalustimia ja sain jalkani koskettamaan toisiaan ponin vatsan alla. Ehkä minun täytyy vain hyväksyä totuus: Kasper on liian pieni minulle.

Ihan sopivan kokoiseltahan se näyttää, vai mitä?

 Vein ponin talliin ja kehuin sitä kunnolla. Se oli ollut koko tunnin todella ihana, eikä minun tarvinnut edes käyttää paljoa raippaa, toisin kuin yleensä Kasperilla. Minulla kyllä oli vähän haikeat fiilikset, kun veikkaan etten enää kiipeä tuon ponin selkään. Olen silti iloinen, että sain vielä kerran ratsastaa lempiponillani ja vielä esteitä! Kiitos Kasper kaikista niistä hyvistä tunneista, jotka olen selässäsi viettänyt! ♥

Anna

Aika suorastaan lentää

Kuten otsikossa sanotaankin, aika on kulunut aivan liian nopeasti! Tuntuu, että kirjoitin viime postauksen vasta eilen, mutta siitä onkin jo vähän pidempi aika.  Muutama päivä viime viikolla oli suuri kohu takatalvesta! Täytyy myöntää, etten itse sitä uskonut laisinkaan, ennenkuin heräsin lumen ympäröimänä. Kännykkä suorastaan tulvi näitä valituksia lumesta, mutta mua hymyilytti. Talvi on ihanaa aikaa ♥ Oli sopivasti lauantaipäivä, joten tuntui sopivalta ottaa kamera mukaan tallille! Niinpä sain Kasprista muutaman todella suloisen talvisen otoksen. Olikos se nyt Heidi, joka pyysi muutaman kuvan vaniljasta loimi päällä (?) No joka tapauksessa tässä näitä poneja taas:

Oikkesti rakastan tätä kuvaaa!! :D Molemmilla poneilla niin hyvät ilmeet ja kaikkee!! 

Tämä kuva ei oikeestaan liity mihinkään mitenkään, mutta se on vaa nii hieno.

Kaikki kaverukset yhdessä

Jostaun syystä Kasper irvisteli mulle ihan koko ajan. Mitäköhen ton ponin päässä oikeen liikkuu?

Tinjaminkin nautti lumesta

Vanskukin innostui pyörähtelemään

Mutta piehtarointi jäi sen osalta aika lyhyeksi. Taisi olla liian kylmä ;)

Voi ei mikä ilme!

"Mitä? Onks sulla herkkuja?"

Tossa nyt oli "muutama" kuva noista poneista. Toivottavasti piditte. Läjiaikoina olisi tarkoitus tulla myöskin vähän muutakin kuin tallipostauksia. En kuitenkaan vielä paljasta mitään.  Tekstillisesti tämä postaus jäi hivenen lyhyeksi, siitä pahoitteluni. Nyt jokatapauksessa on aika sanoa:¨
Heippa! :)

Kuvia tallilta

Moi! :)

Viime postauksestaonkin jo aikaa, mutta ehkä postaustauon voi laittaa koulukiireiden syyksi. Nyt kuitenkin olen täällä postaamassa. Historian alustus oli tänään. Koko viikkoon en ole sitä jännittänyt, mutta kun minut pyydettiin luokan eteen esittämään se, alkoi hieman pelottaa. Joka tapauksessa sain arvosanaksi puhtaan kympin. Ylpeä olen.

Torstaina mulla oli ratsastuksessa Cinnamon! Tunti meni ihan hyvin (kai?), mutta olisi paremminkin voinut mennä. Tehtiin pääty-ympypyröitä ja kaikkea muuta kivaa. Cinnamon olisi voinut mennä paremminkin, esim. en saanut sitä menemään väistöjä ollenkaan. No jokatapauksessa ratsastus meni ok hyvin. Tunti loppui ja hyppäsin pois selästä hieman pettyneenä. Hyppäsin kuitenkin aika äkkiä takaisin selkään, kun yllättäen pääsinkin toisen tunnin Cinnamonilla. Lauantaina tulee katsokaas täyteen neljä talutusta. Toinen tunti meni ehkä itseni kohdalta vähän paremmin, mutta Cinnamon päätti alkaa temppuilla. Se ei suostunut laukata, tai mitään. Huoh! Toisestakaan tunnista ei siis jäänyt mitenkään erityisen mahtavat fiilikset.

Viime lauantain hoitopäivältä mulla on monta kuvaa, jotka taidan julkaista nyt. Kuvat ovat enemmän tai vähemmän taiteellisia.Jokatapuksessa kuvia tallilta, olkaa hyvät:

Kasper-poni ♥

Mutaa xD

Oikeesti nauroin tälle kuvalle pitkään ja hartaasti! xD Kattokaa nyt mua! Kunnon pullukka

Hoo vesipisara!

Tällainen tehosteiden kokeilu. Kasper laukkaa auringossa. xD

Toivottavsti piditte kuvista. Tänään perjantaina oli ihan paras päivä! <3 Kavereiden kanssa ulkona seitsemään saakka (joo oon tosi bädäss xD), jonka jälkeen kotiin väsyneenä syömään jäätelöä ja nauttimaan viikonlopusta. Voiko parempaa ollakkaan? Tällaista siis tänään. Huomenna mun kaveri tulee meille yökylään ja me katotaan (taas) nälkäpeli. Sitä odotan innolla, mutta nyt on kuitenkin aika mennä höyhensaarille.

Anna