perjantai 11. huhtikuuta 2014

erikoispostaus!

Heii!

Tänään siis blogini täyttää yhden vuoden! Siis tasan vuosi sitten torstaina julkaisin ensimmäisen postaukseni. Myönnettäköön, että aivan oikeasti häpeän ensimmäisiä postauksiani syvästi.... Kaikista kamalimmat olen onneksi tajunnut poistaa, mutta kyllä niitä järkyttäviä postauksiakin vielä löytyy. No joka tapauksessa nyt on erikoispostauksen vuoro. Kiitos kaikille, jotka näitä ehdottivat. Perus My Day taisi olla kaikista yleisin ehdotus, joten aioan sen vilä joskus lähiaikoina toteuttaa. En tosin tiedä vielä milloin. Myös videoita ehdotettiin, mutten aio videoita tehdä. Tämä johtuu siitä, etten osaa/halua niissä itse esiintyä. Nyt  tässä kuitenkin blogin syntymäpäivien kunniaksi voin luvata, että teen vielä joskus videon, jossa esiinnyn itse! :)
        Asiasta kolmanteen! Taisi olla Iida. joka ehdotti elämäni hevoset -postausta. Pidin sitä hyvänä ideana, mutta sitten tajusin, ettei elämässäni ole ollut kovin montaa tärkeää hevosta.  Halusin hieman soveltaa ja niinpä päädyin tekemään ratsastushistoriani-postauksen. No tämä on ehkä vähän erilainen kuin normaalit ratsastushistoria postaukset, sillä kerron "merkittävimmistä" ratsastuksistani. Toivottavasti tajusitte! :D No yrittäkää nauttia postauksesta.



Orimattilan kotieläintarhassa taisi olla ensimmäinen "ratsastus" kertani. Toisin sanottuna istuin tuollaisen pienen ja pyöreän ponin selässä, kun taluttaja vei minua eteenpäin. Pienestä saakka kuitenkin olen ihaillut hevosia ja salaa halunnut aloittaa ratsastuksen. En kuitenkaan uskaltanut kysyä äidiltäni, sillä hän oli nuorena pudonnut hevosen selästä ja saanut pahan aivotärähdyksen. Näin ollen hän ei pitänyt ajatuksesta, että minä ratsastaisin.

Kesällä 2011 kuitenkin kävimme perheen kesken katsomassa ratsastuskilpailuja, jonka jälkeen sovimme äidin kanssa, että saisin aloitaa ratsastuksen, mikäli olen varovainen. Syksyllä siis pääsin ensimmäistä kertaa aivan kunnolla hevosen selkään Tapiolan ratsastuskoululla. Ratsunani toimi kiltti Lina-poni.

Valitettavasti tätä vanhempaa kuvaa ei minulla Linasta ole. 
Ensimmäiset tunnit sujuivat mukavasti taluttajan kanssa. Ensimmäiset kerrat menin Linalla ja Barissella, joka oli siis pienikokoinen hevonen. Muistan miten ylpeä olin, kun olin saanut heti toisella ratsastuskerrallani mennä oikealla hevosella, kun muut menivät poneilla.



Ensimmäinen kertani ilman taluttajaa tapahtui myös Linalla ja voi sitä onnea, kun minäkään en enää tarvinnut ketään hölkkäämään viereeni.



Ensimmäisen kerran laukkasimme kun olin ratsastanut vajaa puoli vuotta. Silloin jouduin menemään "pelottavalla" Vanilja-ponilla. Vain kaksi ihmistä minun lisäkseni halusi laukata. Nostimme laukan pääty-ympyrällä. Takanani oleva Cinnamon lähti aika nopeaan laukkaan, jolloin Cinnamonin ratsastaja kiljaisi. Vanilja pelästyi kiljuntaa, jolloin sekin ampaisi nopeaan laukkaan. Pysyin kuitenkin selässä, muuta minulle jäi pieni pelko laukasta.



Seuraavan tunnin menin taas tutulla Linalla, joka oikeastaan opetti minut laukkaamaan. Aluksi en uskaltanut laukata, mutta rohkaistuin, enkä olisi halunnut enää lopettaa.




Ensimmäiset puomini ja esteeni tulin myös Linalla, kesällä 2012.  Lina on hidas, mutta todella ihana poni. Se on opettanut minulle monia asioita. Sen kanssa olen kokenut monet onnistumiset.


Ensimmäisen kerran ilman satulaa ratsastin Cinnamonilla. Olin yrittänyt vältellä Cinamonilla ratsastamista aiemmin, koska en pitänyt siitä. Nyt siitä kuitenkin tuli lempiponini.


Kesällä pääsin ensimmäistä kertaa maastoon ratsastamaan Purolan farmille. Siellä maastoilin islanninhevosella. Ensimmäinen maastoretki oli unohtumaton kokemus.


Talvella 2012 tutustuin mahtavaan poniin nimeltä Daisy. Se ei totellut, vaan temppuili. Sillä piti oikeasti ratsastaa. Daisy opetti minut pärjäämään hankalempienkin ponien kanssa. Jokainen ratsastuskerta sillä opetti minule jotain uutta. Siitä tuli oitis lempiponini, jolla menin miltei joka kerta. Talvella myös ystäväni alkoi kuvata tuntejani, joten sain ratsastuskuvia -ja videoita.




Keväällä 2013 aloin viettää tallilla enemmän aikaa ja tulin myös rohkeammaksi tallityöntekijöiden kanssa, joita olin aiemmin pelännyt. Kesällä osallistuin kesäkurssille, jossa tutustuin pieneen hevoseen Graceen. Opin Gracelta aivan hurjasti!




Kesällä myös putosin ensimmäistä kertaa Zandrolta, joka possuili kentällä ratsastaessamme. Pahasti ei onneksi sattunut.



Kesällä osallistuin Korpikylän kartanon ratsastuskeskuksen kesäleirille (jolle myös tänä vuonna olen menossa). Siellä hyppäsin ilman satulaa ensimmäistä kertaa. Voitin myös ensimmäisen ruusukkeeni leirikisoista.







Syksyllä aloitin ihanan Kasperin hoitamisen. Kasperista tuli myös oitis lempiponini, jolla syksyllä ratsastin miltei joka tunti. Valittavasti Kasper jäi minulle pieneksi pian.





Pian onkin jo ratsastuskokemusta takana kolme vuotta. Siihen on mahtunut onnistumisia ja epäonnistumisia. Ratsastusta en aio lopettaa ikinä! Toivottavasti en sitä myöskään ikinä joudu lopettamaan. Viimeisimmän tuntini menin Dexterillä, josta saatte tietää lisää joskus toista.

Toivottavasti piditte postauksesta. Pahoittelen kuvien laatua! Suurinosa kuvista ovat aika vanhoja, joten ehkä se selittää jotain laadusta.

Anna ja ponit


10 kommenttia:

  1. Tosi kiva postaus :)

    http://lotanhevoselamaa.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  2. Oot tippunu vaan kerran? Hehe muistan sen kun meidän piti varoo sitä jotain märkää (?) kohtaa kentällä "kun Zandro vähän säikähti sitä" XD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo vaan kerran, mutta läheltäpiti tilanteita on kyllä ollut! :D joo Zandro laukkas päin sitä liukasta kohtaa ja sit horjahti ja mä tipuin x)

      Poista
  3. Ihan paras postaus!!! Voisitko tehä lisää erikoispostauksii?

    VastaaPoista
  4. Tee lisää postauksii ku viime postauksest on jo yli viikko;-) 🍭

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo tiedän, olen ollut todella laiska! Juuri tällä hetkellä kuitenkin olen jo valmistelemassa uutta postausta! :)

      Poista

hei sinä siellä! Oletko aikeissa lähteä sanomatta hei??! Älä toki!! "kommentoimalla" voit ilmoittaa, että kävit täällä ja kertoa mielipiteesi :D ei sanavahvistusta!! Myös teillä "anonyymeillä" on oikeus kommentoida!! Ei tarvitse olla hienoa blogia yms, jotta saa kommentoida!! Viestisi tulee heti näkyviin, eikä minun täydy hyväksyä sitä ensin! Mitä vielä odotat??!!